Huijasiko juristi puolisoaan avioehtosopimusasiassa vai ei? Korkein oikeus päätyi eri kannalle alempien oikeusasteiden kanssa.

Korkein oikeus antoi viime viikolla ratkaisun, jossa ratkaisun keskeisinä kysymyksinä olivat seuraavat kysymykset:

• Mikä lähtökohtainen merkitys todistamismuotovaatimuksen rikkomisella on avioehtosopimuksen pätemättömyyden osalta.
• Mikä merkitys sillä on, jos toinen puoliso on esimerkiksi tahallaan huijaamalla aiheuttanut muotovirheen.
• Oliko juristi tässä tapauksessa huijannut puolisoaan aiheuttamalla avioehtosopimuksen muotovirheen taikka menetellyt jollain vastaavalla moitittavalla tavalla.

Lyhyesti muotovirheestä tässä tapauksessa

Avioliittolain mukaan kahden esteettömän henkilön (eli ei esim. oma tai puolison sukulainen) tulee todistaa avioehtosopimus oikeaksi. Avioehtosopimus on lähtökohtaisesti pätemätön, jos näin ei toimita.

Tässä tapauksessa lakimiespuolison allekirjoitusta ei ollut todistettu, jonka vuoksi avioehtosopimus on lähtökohtaisesti pätemätön.

Lakimiespuolisolle oli eduksi, että avioehtosopimus olisi pätemätön. Toiselle puolisolle oli puolestaan eduksi, että avioehtosopimus olisi pätevä.

Mihin lopputuloksiin käräjä- ja hovioikeus päätyivät (lyhyesti)

Käräjäoikeus katsoi sopimuksen olevan pätevä, koska lakimiespuolisolla oli sen näkemyksen mukaan "lopullinen avioehtotahto". Lakimiespuoliso hävisi näin ollen riidan käräjäoikeudessa.

Hovioikeus katsoi avioehtosopimuksen olevan osa kokonaisjärjestelyä, jota ei olisi tehty toisen puolison tietäessä muotovirheestä. Hovioikeus jatkoi mainitsemalla, että lakimiespuoliso "oli oikeustieteellisen koulutuksen saaneena ollut tietoinen todistamisvaatimuksesta". Hovioikeus katsoi lakimiespuolison menettäneen oikeutensa vedota muotovirheeseen ja piti avioehtosopimusta siksi pätevänä. Lakimiespuoliso hävisi asian hovioikeudessakin.

Korkein oikeus oli eri mieltä

Korkein oikeus päätyi aiempaa oikeuskäytäntöään arvioituaan siihen, että avioehtosopimus on lähtökohtaisesti pätemätön, koska lakimiespuolison allekirjoitusta ei ollut todistettu asianmukaisesti.

Korkein oikeus jatkoi sillä, että puoliso voi menettää oikeutensa vedota muotovirheeseen, jos vetoaminen merkitsisi oikeuksien väärinkäyttöä taikka sitä olisi muuten pidettävä kunnianvastaisena ja arvottomana. Korkein oikeus antoi kaksi kuvaavaa esimerkkiä tällaisesta tilanteesta:

"Tällaisesta tilanteesta voi olla kysymys ainakin silloin, kun puoliso on itse aiheuttanut asiakirjan muotovirheen voidakseen käyttää sitä hyväkseen toisen, muotovirheestä tietämättömän puolison kustannuksella."

"Puoliso voi menettää oikeuden vedota muotovirheeseen myös esimerkiksi silloin, kun hän on tietoisena muotovirheestä aikaisemmin nojautunut avioehtosopimukseen omaksi edukseen, mutta tahtoo myöhemmin muotovirheeseen vetoamalla torjua toisen puolison avioehtosopimukseen perustuvat vaatimukset."

Korkein oikeus ei kuitenkaan katsonut yllä mainitun kaltaisia seikkoja näytetyksi toteen tässä riidassa. Korkein oikeus piti siksi avioehtosopimusta pätemättömänä ja sen rekisteröinti mitätöitiin. Lakimiespuoliso voitti siten asian korkeimmassa oikeudessa. 

Tarvitsetko apua? Käytä maksutonta alkuneuvottelua

Soita minulle numeroon 044 984 8548, jos tarvitset apua sopimusoikeudellisissa ongelmissasi.

Kristian Krokfors
Oikeustieteen maisteri
Oikeudenkäyntilakimies
044 984 8548
kristian@krokforslaw.com

Uusimmat artikkelit

Lisää artikkeleita