Sopimus: Milloin vakioehdot eivät ole tulleet sopimuksen osaksi?

25.02.2021

Useimmat yritykset käyttävät yleisiä sopimusehtoja (eli vakioehtoja). Virheellinen sopimisprosessi voi kuitenkin johtaa siihen, että näillä ehdoilla ei ole mitään merkitystä. Milloin asiakas voi vedota siihen, että vakioehdot eivät ole osa sopimusta?

Yleiset sopimusehdot eivät tule itsestään osaksi sopimusta, niiden jääminen sopimuksen ulkopuolelle saattaa aiheuttaa yllättäviä seurauksia.

Mitkään sopimusehdot eivät tule itsestään sopimuksen osaksi

Monet lain säännökset soveltuvat sopimukseen, jos muuta ei ole sovittu. Esimerkiksi kauppalain virhevastuusäännöt soveltuvat Suomessa tehtyyn osakekauppaan automaattisesti, jollei muuta ole sovittu.

Yleiset sopimusehdot (tai muutkaan sopimusehdot) eivät kuitenkaan toimi tällä tavalla. Jopa erittäin yleisesti käytetyt vakioehdot (esim. Rakennusalan yleiset sopimusehdot YSE 1998) jäävät sopimuksen ulkopuolelle, jos sopimisprosessi on virheellinen. Vakioehtojen soveltuminen edellyttää aina erillistä perustetta, joka tuo ne osaksi sopimusta.

Mikäli vakioehdot eivät ole tulleet sopimuksen osaksi, niihin ei voi vedota tehokkaasti riitatilanteessa. Alla selostan milloin yleiset sopimusehdot eivät tule sopimuksen osaksi.


Milloin vakioehdot eivät tule sopimuksen osaksi?

Vakioehtojen soveltuminen sopimukseen edellyttää sitä, että niiden soveltumisesta on ilmoitettu sopimuskumppanille ennen sopimuksen tekemistä. Vakioehdoista ilmoittaminen sopimuksen tekemisen jälkeen ei lähtökohtaisesti muuta tilannetta (ks. KKO 1993:45).

Yleisillä sopimusehdoilla ei myöskään ole merkitystä, jos sopimuskumppanilla ei ole ollut mahdollisuutta tutustua niihin. Jos sopimus tehdään ilman erillistä harkinta-aikaa, tämä merkitsee käytännössä sitä, että ehtojen pitää olla sopimuskumppanin saatavilla sopimuksentekotilanteessa. Mikäli harkinta-aikaa on enemmän, sopimusehtoja ei kuitenkaan tarvitse antaa sopimuskumppanille ilman erillistä pyyntöä (ks. KKO 2001:126).

Sopimuskumppanin ei ole pakko todellisuudessa tutustua yleisiin sopimusehtoihin eikä hänen edes tarvitse saada niitä käsiinsä, mutta hänellä pitää olla mahdollisuus tutustua ehtoihin (ks. KKO 1997:164).

Yhteenvetona voidaan todeta, että vakioehdot eivät pääsääntöisesti ole tulleet sopimuksen osaksi, jos vakioehdoista ei ole mainittu ennen sopimuksen tekemistä tai sopimuskumppanilla ei ole ollut mahdollisuutta tutustua niihin.


Muut olosuhteet voivat muuttaa tilannetta

Vakioehtojen tuleminen sopimuksen osaksi arvioidaan aina tapauskohtaisesti eikä yllä mainittu pääsääntö aina johda siihen, että vakioehdot eivät olisi tulleet sopimuksen osaksi. Tapauksen muut olosuhteet voivat johtaa siihen, että yleiset sopimusehdot ovat sittenkin osa sopimusta. Tällaisiin muihin olosuhteisiin sisältyy muun muassa kauppatapa ja aiemmat liiketoimet osapuolten välillä.

Osapuolen tietoisuus sopimusehdoista vaikuttaa luonnollisesti arvioon. Osapuoli ei voi vedota sopimisprosessin virheisiin tehokkaasti, jos hän on tietoinen vakioehdoista muulla perusteella. Esimerkiksi tapauksessa KKO 1994:13 tapauksen olosuhteet olivat sellaiset, että kantaja oli tiennyt tai hänen olisi ainakin pitänyt tietää vastuunrajoitusehdosta ja ehto oli siksi tullut sopimuksen osaksi.

Tietoisuuden lisäksi yleiset sopimusehdot voivat tulla sopimuksen osaksi, jos sopimuskumppanilla on olosuhteiden vuoksi velvollisuus ottaa vakioehdoista selvää (ks. KKO 1984 II 57).


Tarvitsetko apua? Käytä maksutonta alkuneuvottelua

Soita minulle numeroon 044 984 8548, jos tarvitset apua sopimusoikeudellisissa ongelmissasi.


Kristian Krokfors
Oikeustieteen maisteri
Oikeudenkäyntilakimies
044 984 8548
kristian@krokforslaw.com


Uusimmat artikkelit

Otsikossa mainitut periaatteet ovat osittain saman kolikon kääntöpuolia ja ne toimivat riitatilanteessa yhdessä. Tässä artikkelissa käsittelen lyhyesti näitä periaatteita ja niiden käytännön vaikutusta, jos sinulle on aiheutettu vahinkoa.