Kilpailukieltoa ei voida tehdä ilman erityisen painavaa
syytä
Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimuksen tekeminen
edellyttää erityisen painavaa syytä. Erityisen painavan syyn olemassaoloa
harkitaan aina tapauskohtaisesti. Harkintaan vaikuttaa muun muassa työnantajan
suojan tarve, työntekijälle kustannetut erityiskoulutukset sekä työntekijän
asema ja tehtävät.
Erityisen painavan syyn tulee olla olemassa sekä:
- Sopimuksen tekohetkellä, että
- sillä hetkellä, kun kilpailukieltosopimukseen
vedotaan.
Erityisen painavan syyn edellytys on korkealla.
Riitatilanteessa työnantajan tulee pystyä osoittamaan erityisen painavan syyn
edellytysten täyttyvän.
Edes sinänsä lainmukainen ehto ei aina pidä
Työsopimuslain mukaan pätevästi tehty kilpailukieltosopimus
voi myös muuttua merkityksettömäksi kohtuusnäkökohtien vuoksi. Esimerkiksi
1.6.2021 Pohjois-Savon käräjäoikeus katsoi erityisen painavan syyn olevan
olemassa, mutta jätti kilpailukiellon huomioon ottamatta (ts. työnantaja hävisi
asian vaikka erityisen painava syy oli olemassa).
Kilpailukielto voi muuttua kohtuusnäkökohtien kautta
merkityksettömäksi kahdella eri tavalla.
- Ensinnäkin kilpailukieltoehto voi sisältää liian
laajan rajoituksen. Jos kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän
toimintavapautta kohtuuttomasti, niin se ei sido työntekijää oikeustoimilain 38
§:n mukaan.
- Toisekseen kilpailukieltoehto voi olla kohtuuton
tai johtaa kohtuuttomaan tilanteeseen. Näissä tapauksissa tuomioistuin voi
työsopimuslain 10 luvun 2 §:n ja oikeustoimilain 36 §:n mukaan sovitella ehtoa
(muuttamalla sitä) tai jättää sen huomioon ottamatta.
Yllä mainittujen edellytysten täyttyminen on
tapauskohtaista. Kilpailukieltoehdon kohtuullisuutta voi kuitenkin tehdä
todennäköisemmäksi esimerkiksi rajaamalla sitä. Kohtuusnäkökohtien arviointiin
vaikuttanee myös tulevaisuudessa se, että kaikista kilpailukielloista joudutaan
maksamaan työntekijälle.