Myyjä vei jääkaapinkin mukanaan. Mitkä esineet kuuluvat asuntokauppaan?

04.12.2020

Välillä voi olla epäselvää, mitkä asunnossa olevat esineet (esim. jääkaappi, uuni ja sälekaihtimet) kuuluvat kauppaan.

Erikoisempien esineiden osalta kannattaa sopia erikseen, kuuluvatko ne kauppaan vai eivät.

Sopimus on aina ensisijainen

Osapuolet voivat sopia hyvinkin tarkasti siitä, mitkä asunnossa olevat asiat kuuluvat kauppaan ja mitkä eivät kuulu.

Myyjä voi viedä lattiaparketinkin mukanaan, jos näin on sovittu ostajan kanssa. Ostajalla voi puolestaan olla oikeus vaatia myyjän kahvikuppienkin jättämistä asuntoon, jos niiden on sovittu kuuluvan kauppaan.

Useimmiten sopimuksessa ei kuitenkaan ole tarkkaa määräystä siitä, mitkä esineet kuuluvat kauppaan.


Asuntoirtaimisto ei kuulu kauppaan

Ostajalla ei ole perustetta olettaa, että myyjän asuntoirtaimisto kuuluisi automaattisesti kauppaan. Automaattinen kauppaan sisältyminen ei siksi koske myyjän asuntoirtaimistoa.

Esimerkiksi asunnossa oleva ruokapöytä, televisio tai kahvinkeitin ei kuulu kauppaan, ellei niin erikseen sovita.


Tavanomaiset tarpeistoesineet

Esineet kuuluvat lähtökohtaisesti asunnon kauppaan, jos ne ovat tavanomaisia tarpeistoesineitä.


Tarpeistoesine vai ei?

Se, onko kyseessä tarpeistoesine vai ei, arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Muun muassa seuraavia esineitä pidetään helposti kauppaan kuuluvina tarpeistoesineinä:

  • Jääkaapit
  • Pakastinkaapit
  • Astianpesukoneet
  • Pyykinpesukoneet
  • Pyykinkuivauskone
  • Uuni
  • Liesi
  • Sälekaihtimet, joita ei voida irrottaa jättämättä jälkiä ikkunapieliin
  • Kaapit
  • Ikkunalaudat

Erityisesti se, jos esineelle on varattu tietty tila ja se on kiinnitetty, puoltaa esineen olevan tarpeistoesine.

Muun muassa keittiön kaapiston syvennykseen sijoitetun pakastinkaapin on katsottu olevan tarpeistoa. Keskelle olohuoneen lattiaa irrallisesti asetettu pakastinkaappi ei puolestaan todennäköisesti olisi tarpeistoa, eli se ei luultavasti kuuluisi kauppaan ilman erillistä ehtoa.


Tavanomainen vai epätavallinen?

Ostaja ei voi perustellusti lähteä siitä, että asunnon normaaliin varustukseen kuulumattomat esineet ja laitteet kuuluvat kauppaan.

Vain asunnon tavanomaiseen tarpeistoon kuuluvat laitteet ja muut esineet voivat kuulua automaattisesti asuntoon. Epätavanomaiset laitteet ja muut esineet eivät lähtökohtaisesti sisälly kauppaan, vaikka kyse olisi tarpeistosta. Asuntokauppalain esitöissä mainitaan esimerkkinä, että saunan yhteyteen asennettu solariumlaite ei kuuluisi kauppaan ilman erillistä ehtoa.

Jos ostaja haluaa jonkin erikoisemman esineen tai laitteen kuuluvan kauppaan, hänen kannattaa aina lisätä erillinen maininta kauppakirjaan siitä, että esine kuuluu kauppaan.


Vain näytön aikana asunnossa olleet esineet

Sellaiset esineet, jotka ovat olleet asunnossa sitä ostajalle esiteltäessä voivat kuulua asuntoon. Jos esine oli poistettu ennen näyttöä, se ei voi kuulua asuntoon ilman sopimusehtoa.


Esite ja muu kauppaa edeltävä tieto voi johtaa toiseen lopputulokseen

Kaikki ennen kauppaa annetut tiedot vaikuttavat siihen, kuuluuko jokin esine kauppaan vai ei. Käytännössä tällaista tietoa kerrotaan usein asunnon esitteessä ja myynti-ilmoituksessa.

Jos myynti-ilmoituksessa mainitaan jonkin asian kuuluvan asuntoon, se kuuluu lähtökohtaisesti kauppaan. Sama toimii toisinpäin: jos ostajalle annetussa esitteessä sanotaan, että asunnossa oleva uuni ei kuulu kauppaan, se ei lähtökohtaisesti kuulu kauppaan.



Haluatko keskustella kanssani?

Soita minulle numeroon 044 984 8548, jos haluat keskustella kanssani asiastasi.


Kristian Krokfors
Oikeustieteen maisteri
Oikeudenkäyntilakimies
044 984 8548
kristian@krokforslaw.com