Ilmalämpöpumpun asentaminen parvekkeelle – KKO:n ratkaisu selventää osakkeenomistajan oikeuksia

21.05.2021

Korkein oikeus on tänään antanut ratkaisun, joka selventää osakkaan oikeutta asentaa ilmalämpöpumppu asuntoonsa. 

Muutostyöoikeudesta taustana KKO:n ratkaisulle

Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja saa tehdä muutostöitä huoneistossa omalla kustannuksellaan. Yhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi kuitenkin asunto-osakeyhtiölain mukaan asettaa työlle ehtoja tai jopa kieltää sen kokonaan.

Asetettujen ehtojen tulee olla tarpeen rakennuksen vahingoittumisen tai muun haitan välttämiseksi tai korvaamiseksi.

Työn kieltäminen kokonaan edellyttää puolestaan, että työn suorittaminen olisi kohtuutonta, kun otetaan huomioon aiheutuvan haitan määrä ja osakkeenomistajalle tuleva hyöty.

Yhtiön tiloissa (esim. porraskäytävä tai tässä tapauksessa ulkoseinä) tehtävää muutostyötä ei saa tehdä ilman yhtiön suostumusta.


Miksi osakkeenomistajalla on lähtökohtainen oikeus asentaa ilmalämpöpumppu parvekkeelle?

Ulkoseinä on kyseessä olevassa taloyhtiössä (ja hyvin yleisesti muissakin yhtiöissä) yhtiön hallinnassa olevaa tilaa. Ilmalämpöpumpun asennus edellyttää laitteen toisen puolen tulemista huoneiston ulkopuolelle, jonka vuoksi se tulee ulkoseinän toiselle puolelle.

Tässä tapauksessa osakkeenomistaja teki muutostyöilmoituksen ja asensi kiellosta huolimatta ilmalämpöpumpun, niin että laitteen toinen puoli tuli parvekkeelle. KKO totesi, että:

"Osakkeenomistajan muutostyöoikeus koskee myös sellaista parveketta, joka kuuluu asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 3 §:n 2 momentin nojalla osakehuoneistoon."

Oliko muutostyön kieltäminen kohtuutonta ja mitkä asiat vaikuttivat arvioon?

Asiassa oli vain kielletty muutostyö eikä sille asetettu ehtoja. KKO arvioi tilannetta ja päätyi lopputulokseen, jonka mukaan muutostyön kieltäminen olisi kohtuutonta. 

KKO ei muuttanut hovioikeuden arviointia asiassa, joka perustui seuraaviin seikkoihin:

  • Osakkeenomistajalle tuleva hyöty oli huoneiston viilentäminen kesäisin, kun taloyhtiön viilennysjärjestelmä ei ollut riittävä. Asunto oli kesäisin kohtuuttoman kuuma, mikä haittasi nukkumista. Tämä hyöty puolsi muutostyön sallimista.
  • Pumpun asentamiseksi tarpeellinen läpivienti ei ollut poikkeuksellinen toimenpide ja aukko oli halkaisijaltaan vain 63 mm suuruinen
  • Läpivienti oli tehty hyvää rakennustapaa noudattaen, kantavia rakenteita ei ollut lävistetty ja aukko oli tiivistetty uretaanilla. Vaikka reiän tekeminen seinään lähtökohtaisesti lisäsi vahinkoriskiä, sen lisäys oli vähäinen.
  • Mikä on osakkeenomistajalle tuleva hyöty?
  • Pumpusta kertyvän kondenssiveden poistamisesta oli huolehdittu asianmukaisesti.
  • Pumpun tärinä oli vaimennettu asianmukaisesti ja pumppu oli erittäin hiljainen.
  • Sähköasennustyö oli tehty asianmukaisesti.
  • Ilmalämpöpumppu, sähköjohdot ja putket oli asennettu siten, ettei niistä aiheutunut näköhaittaa julkisivulle.

Yhtiölle katsottiin aiheutuvan vain suhteellisen vähäistä haittaa taloyhtiölle ja varteenotettavaa hyötyä osakkeenomistajalle.

Vaikka arviointi on tapauskohtaista, näitä kriteereitä ja ratkaisua KKO 2021:32 voinee (puolin ja toisin) käyttää vahvana tukena erimielisyyksissä, jotka koskevat ilmalämpöpumpun asentamista parvekkeelle. 


Haluatko keskustella kanssani?

Soita minulle numeroon 044 984 8548, jos haluat keskustella kanssani asiastasi.


Kristian Krokfors
Oikeustieteen maisteri
Oikeudenkäyntilakimies
044 984 8548
kristian@krokforslaw.com