Kielletty markkinointi osa 5/7: Norkkiminen, eli toisen maineen tai tunnettuuden oikeudeton hyväksikäyttö

Toisen tunnettuutta ja mainetta ei saa käyttää hyväksi oikeudetta. Oikeuskäytännössä on vakiintunut edellytykset sille, milloin norkkiminen on kiellettyä sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa.

Tunnetun ja hyvämaineisen yhtiön maineen oikeudeton hyväksikäyttäminen vetoapuna on norkkimista.

Pitääkö norkkimisen olla tahallista?

Norkkiminen on kiellettyä tahattomasti tehtynäkin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että norkkimisen kohteen ei tarvitse esittää todisteita norkkijan motiiveista eikä norkkija voi puolustautua väitteellä "tein sen vahingossa".

Pitääkö tuotteiden olla sekoitettavissa toisiinsa?

Norkkiminen on kiellettyä myös silloin, kun hyödykkeitä (tuotteita tai palveluita) ei voida sekoittaa keskenään. Norkkimisen kohteen ei siksi tarvitse osoittaa, että toiminta on aiheuttanut sekaannusvaaran.

Tuntematonta ei voida norkkia

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu maineen norkkimisen edellyttävän, että sen, mitä väitetään käytetyn hyväksi, tulee olla markkinoilla tunnettu. Jollei kilpailijan hyödyke ole tunnettu, sitä ei voida norkkia sopimattomasti.

Norkinnan kohteen tulee pystyä osoittamaan tunnettuutensa. Tämä voidaan muun muassa tehdä markkinatutkimusten avulla.

Maineetonta ei voida norkkia

Maineen hyväksikäyttö edellyttää luonnollisesti sitä, että hyödykkeellä on hyvä maine. Huonoa tai puuttuvaa mainetta ei voida norkkia, koska sitä ei voida käyttää hyväksi.

Norkkimisen tulee kohdistua tunnettuun ominaisuuteen

Vaikka hyödyke olisikin tunnettu, juuri norkkimisen kohteena olevan ominaispiirteen tulee olla tunnettu.

Esimerkiksi eräässä tapauksessa jääkaira itsessään oli riittävän tunnettu, mutta ne eivät olleet tunnettuja niiden värin vuoksi (tai ainakaan sitä ei onnistuttu näyttämään toteen). Samankaltaisen värin käyttäminen ei siksi ollut markkinaoikeuden näkemyksen mukaan norkkimista.

Toiminnan pitää synnyttää mielleyhtymä

Jotta kyseessä olisi norkkiminen, toisen tunnettuuden tai maineen hyväksikäytön tulee luoda mielleyhtymä hyödykkeiden tai elinkeinonharjoittajien välillä. Ilman oikeanlaisen mielleyhtymän syntymistä kyseessä ei ole norkkiminen.

Eräässä tapauksessa, riini-pääte aiheutti markkinaoikeuden näkemyksen mukaan mielleyhtymän voikasvirasvalevitteisiin eikä kilpailijan tuotteeseen OIVARIINI. Tämän vuoksi kyseessä ei ollut kielletty norkkiminen.

Mielleyhtymä voidaan muun muassa saada aikaan antamalla ymmärtää, että omalla tuotteella tai yhtiöllä on yhteys tunnettuun ja mainetta omaavaan elinkeinonharjoittajaan.

Hyödyntämisen tulee tosiasiassa tapahtua

Norkkimisen kielto ei koske toisen tunnettuuden tai maineen hyväksikäytön valmistelua. Esimerkiksi sopimuksen tekeminen ei yksinään ole kiellettyä, vaan markkinoinnin tulee tosiasiassa myös tapahtua (ks. MAO 661/15). Jos kilpailijan menettely onnistutaan estämään ennen markkinoinnin tapahtumista, asiassa ei siis kannata mennä markkinaoikeuteen.

Haluatko keskustella kanssani?

Soita minulle numeroon 044 984 8548, jos haluat keskustella kanssani asiastasi.

Kristian Krokfors
Oikeustieteen maisteri
Oikeudenkäyntilakimies
044 984 8548
kristian@krokforslaw.com