Koeaikapurun peruste ei ollut asiallinen, mutta korvaus oli vain kuukauden palkan suuruinen
Helsingin hovioikeus antoi viime viikolla ratkaisun asiassa, jossa arvioitiin koeaikapurun perusteen epäasiallisuutta.
Mitä asiassa tapahtui
Työntekijä jätti 13.8.2018 tulematta töihin eikä ilmoittanut siitä työnantajalleen. Mitään hyväksyttävää syytä olla ilmoittamatta poissaolosta ei näytetty olevan olemassa. Samana päivänä työntekijä sai 100 € auton tankkaamista varten, mutta tankkasi vain 35 € edestä. Työntekijä ei palauttanut rahoja työnantajalle.
Tällaiset rikkomukset olisivat mitä todennäköisimmin riittäneet koeaikapurun perusteiksi. Työnantaja päätti kuitenkin jatkaa työntekijän työsuhdetta rikkomuksista huolimatta ja lähetti työntekijälle kirjallisen työsopimuksen 14.8.2018.
Työntekijä työskenteli normaalisti, kunnes hän 19.8.2018 ilmoitti loukanneensa jalkansa ja olevansa kykenemätön työskentelemään.
Työnantaja epäili työntekijän valehtelevan ja teki koeaikapurun 20.8.2018. Työntekijä toimitti sairauslomatodistuksen samana päivänä.
Miten hovioikeus näki asian?
Hovioikeus katsoi työntekijän aiemman menettelyn mitä ilmeisimmin vaikuttaneen koeaikapurun tekemiseen. Tästä huolimatta sairastuminen oli se asia, joka johti koeaikapurkuun, oli työntekijän sairastuminen ja aiheeton epäily sen totuudenmukaisuudesta.
Työntekijän sairaus ja siihen liittyvät aiheettomat epäilyt ovat koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisia perusteita työsuhteen päättämiseksi. Työnantaja oli hovioikeuden mukaan päättänyt työsopimuksen perusteettomasti.
Korvauksen määrän osalta hovioikeus päätyi kokonaisarvion tehtyään siihen, että työnantajan tuli suorittaa vain yhden kuukauden palkan korvauksena työsuhteen päättämisen osalta. Muun muassa työntekijän aiempi epäasiallinen menettely vaikutti osaltaan korvauksen määrään.
Haluatko keskustella kanssani?
Soita minulle numeroon 044 984 8548, jos haluat keskustella kanssani asiastasi.
Kristian Krokfors
Oikeustieteen maisteri
Oikeudenkäyntilakimies
044 984 8548
kristian@krokforslaw.com
