Sovitulla ehdolla ei ollut merkitystä, työnantaja oli korvausvelvollinen

Vaasan hovioikeus päätyi sivuuttamaan työn keskeyttämistä koskevan ehdon työsopimuslain vastaisena.

Työnantaja oli sopimuksen mukaisesti keskeyttänyt työn, jonka jälkeen työntekijä purki työsopimuksensa. Työntekijä vaati korvauksia ja vei asian oikeuteen. 

Mitä oli sovittu ja mitä tapahtui?

Oppisopimukseen oli kirjattu seuraava ehto: "sesonkiluonteisuudesta johtuva lomautuksen kaltainen jakso: marras-helmikuun välillä mahdollisesti jonkin aikaa".

Työnantaja oli käyttänyt sopimukseen kirjattua oikeutta ja keskeytti työn kahdesti marraskuun ja helmikuun välisenä aikana. Työntekijä purki työsopimuksensa 7.2.2017 ja vei asian oikeuteen. Käräjäoikeus hylkäsi kanteen (eli työnantaja voitti asian), jonka jälkeen työntekijä valitti asiasta hovioikeuteen.

Määräaikaista ei lähtökohtaisesti saa lomauttaa

Hovioikeus totesi, että työsopimuslain mukaan määräaikaista työntekijää ei saa lomauttaa, jollei nimenomaiset lain edellytykset täyty. Tässä tapauksessa mikään lain mukaisista edellytyksistä ei ollut käsillä.

Oliko kyseessä kausiluontoinen työ?

Työsopimuslaissa ei mainita nimenomaisesti siitä, että työnteko ja palkanmaksu voitaisiin keskeyttää työn kausiluontoisuuden takia. Lain esitöissä mainitaan kuitenkin mahdollisuudesta sopia työnteon ja palkanmaksun lyhytaikaisesta keskeyttämisestä kausiluontoisten töiden yhteydessä.

Vaikka myyntimäärät vaihtelivat kausittain, niin työnantajan myymälä oli auki vuoden ympäri. Työntekijä oli vuotta aiemminkin työskennellyt saman työnantajan palveluksessa eikä työtä tällöin keskeytetty talvella. Hovioikeus katsoi, ettei työtä voitu pitää kausiluontoisena.

Miksi sopimusehto ei pätenyt?

Hovioikeus mainitsi sopimusehdon merkitsevän sitä, että työnantajan lomautusoikeutta laajennettiin lain mukaisista oikeuksista. Asiassa ei myöskään ollut esitetty selvitystä siitä, ettei työtä olisi ollut tarjolla myymälässä. Hovioikeus katsoi sopimusehdon antavan työnantajalle oikeuden lomauttaa työntekijä työsopimuslain vastaisesti eikä se siksi pitänyt sopimusehtoa pätevänä.

Korvaukset

Työntekijä oli purkanut työsopimuksen työnantajan menettelyn vuoksi. Hovioikeus totesi purkamisoikeuden olleen olemassa ja velvoitti työnantajan korvaamaan 5.102,40 € (kolmen kuukauden palkan) korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Työntekijä sai myös 5.486,40 € suuruisen korvauksen perusteettoman lomautuksen aiheuttavasta ansionmenetyksestä.

Työntekijä sai lisäksi odotusajan palkkaa kuudelta päivältä, koska kaikkia ylityökorvauksia ei ollut maksettu ennen työsuhteen päättymistä. 

Haluatko keskustella kanssani?

Soita minulle numeroon 044 984 8548, jos haluat keskustella kanssani asiastasi.

Kristian Krokfors
Oikeustieteen maisteri
Oikeudenkäyntilakimies
044 984 8548
kristian@krokforslaw.com