Työntekijän kilpailukielto ei aina pidä
Työntekijän kanssa sovittu kilpailukielto ei välttämättä pidä oikeudessa.
Kilpailukieltoa ei voida tehdä ilman erityisen painavaa syytä
Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimuksen tekeminen edellyttää erityisen painavaa syytä. Erityisen painavan syyn olemassaoloa harkitaan aina tapauskohtaisesti. Harkintaan vaikuttaa muun muassa työnantajan suojan tarve, työntekijälle kustannetut erityiskoulutukset sekä työntekijän asema ja tehtävät.
Erityisen painavan syyn tulee olla olemassa sekä:
- Sopimuksen tekohetkellä, että
- sillä hetkellä, kun kilpailukieltosopimukseen vedotaan.
Erityisen painavan syyn edellytys on korkealla. Riitatilanteessa työnantajan tulee pystyä osoittamaan erityisen painavan syyn edellytysten täyttyvän.
Edes sinänsä lainmukainen ehto ei aina pidä
Työsopimuslain mukaan pätevästi tehty kilpailukieltosopimus voi myös muuttua merkityksettömäksi kohtuusnäkökohtien vuoksi. Esimerkiksi 1.6.2021 Pohjois-Savon käräjäoikeus katsoi erityisen painavan syyn olevan olemassa, mutta jätti kilpailukiellon huomioon ottamatta (ts. työnantaja hävisi asian vaikka erityisen painava syy oli olemassa).
Kilpailukielto voi muuttua kohtuusnäkökohtien kautta merkityksettömäksi kahdella eri tavalla.
- Ensinnäkin kilpailukieltoehto voi sisältää liian laajan rajoituksen. Jos kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän toimintavapautta kohtuuttomasti, niin se ei sido työntekijää oikeustoimilain 38 §:n mukaan.
- Toisekseen kilpailukieltoehto voi olla kohtuuton tai johtaa kohtuuttomaan tilanteeseen. Näissä tapauksissa tuomioistuin voi työsopimuslain 10 luvun 2 §:n ja oikeustoimilain 36 §:n mukaan sovitella ehtoa (muuttamalla sitä) tai jättää sen huomioon ottamatta.
Yllä mainittujen edellytysten täyttyminen on tapauskohtaista. Kilpailukieltoehdon kohtuullisuutta voi kuitenkin tehdä todennäköisemmäksi esimerkiksi rajaamalla sitä. Kohtuusnäkökohtien arviointiin vaikuttanee myös tulevaisuudessa se, että kaikista kilpailukielloista joudutaan maksamaan työntekijälle.
